Kestävän kehityksen kampus

Kehittämispäällikkö Mervi Friman - biotalouden yliopettaja Ilpo Pölönen - keke-opiskelija Emma Kokkonen  HAMK


Hämeen ammattikorkeakoululla (HAMK) oli ilo päästä osallistumaan Hämeenlinnan lyseon lukion kymmenennen yrittäjyysleirin toteuttamiseen.

Leiri on vuorokauden mittainen intensiivinen jakso vuosittain vaihtuvan teeman ympärillä. Tämän syksyn teema kytkeytyi uuteen kampukseen, jota piakkoin aletaan rakentaa jo toimivan ammatillisen oppilaitoksen kampuksen yhteyteen. Kahden opettajan johdolla leiriin osallistui 15 ohjaajaa (toisen ja kolmannen luokan opiskelijoita) ja 43 oppilasta (ykkösluokkalaisia).

Ennen leirin alkua hamkilaiset kävivät kertomassa ryhmäohjaajille kestävästä kehityksestä yleisesti ja kehittelemässä alkuajatuksia siitä, mitä kaikkea se voisi merkitä kampuksella. Ryhmien työt arvioitiin leirivuorokauden päätteeksi eikä tuomariston tehtävä ollut helppo.

Parhaaksi arvioitiin ehdotus Taidot jakoon, jossa lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat opettavat toisiaan. Ryhmä kertoi ehdotuksestaan mm. seuraavasti: ”Lukiossa ei juurikaan opeteta jokapäiväiseen elämään liittyviä taitoja, ja ammattikoululaisilta voi jäädä esim. kielitaito vähäiseksi. Olemme keksineet ilmaisen ratkaisun tähän. Ammattikoulun oppilaat opettavat lukiolaisille arjen taitoja, kuten renkaan vaihto ja ruoan laitto. Lukiolaiset voivat tarjota opetusta mm. matemaattisissa aineissa ja kielissä…. Toimintatapa edistää koulun yhteisyyttä, kulttuurin monimuotoisuutta ja etenkin turvallisuutta.”

Kakkoseksi tuli ehdotus Care us Organisation, jossa koulu ryhtyy kehitysmaan koulun kummiksi. Kummikouluun pidetään yhteyttä mm. videopuheluin. Projektia tehdään tunnetuksi Care us –päivissä, joissa kerätään rahaa ym. tarvikkeita lähetettäväksi kouluun.

Pronssitilalle nousi Kampuskunta-ehdotus. Kampuskunta yhdistää opiskelijoita mm. lisäämään viihtyisyyttä, se tukee opiskelua ja ideoi kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja. Palkintosijojen ulkopuolelle jäi monta hyvää ehdotusta mm. kasvimaasta, koulukirjavuokraamosta, kouluruokailusta ja yrittäjyyteen liittyvästä opiskelijayhteistyöstä.

Voittajia odottaa vielä bonuspalkinto – tutustuminen HAMKin kestävän kehityksen koulutusohjelmaan ja ideoiden esittely siellä.

Tekemällä tulevaisuuteen

Tutkimuspäällikkö, yliopettaja Essi Ryymin, HAMK Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö

Digitalisaation kehitystä on tärkeää seurata ja siitä on tarpeen myös keskustella kriittisesti. Seuraaminen ja keskustelu eivät kuitenkaan riitä. Korkeakoulujen, yritysten ja yhteiskunnan eri toimijoiden täytyy kehittää rohkeasti uusia ratkaisuja. Liiketoiminnassa tämä tarkoittaa riskinottoa ja uudenlaisia liiketoimintamalleja, ei vain hyvien vertailukohtien jäljittelyä. Koulutuksessa on uskallettava toimia toisin kuin ennen. Tiivis yhteistyö ja keskustelu yli toimialojen on ensimmäinen mutta ehdoton askel.

Haasteena kehittämisessä on usein varovaisuus ja tästä johtuva hitaus lähteä operatiiviseen toimintaan. Liiketoiminnassa investointeja on vaikea tehdä kohteisiin, joista ei ole vielä varmaa tietoa ja joissa tieto karttuu vasta tekemällä. Koulutuksen kehittäminen tarkoittaa usein perinteisen ja perinteikkään toimintakulttuurin muutosta, joka edellyttää aikaa, osaamista, kärsivällisyyttä, resurssien suuntaamista sekä siirtymistä ketterämpään päätöksentekoon. 

Tekoälyn ja automaatio- ja tietoliikennetekniikan kehittymistä kuvataan yhtä suureksi muutokseksi kuin höyrykoneen keksimistä. Digitalisaation vaikutuksesta työmarkkinat, työpaikat, ammatit ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Digitaalista osaamista edellytetään kaikissa työtehtävissä ja sen vaikutuksesta osaaminen on myös paremmin kaikkien saatavilla. Työtä katoaa, mutta uutta työtä syntyy tilalle. Muutoksen nopeus herättää epävarmuutta. Ratkaisevaksi uuden työn luomisessa nousevat ne kyvykkyydet, joita kone ei korvaa, esimerkiksi asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja tunneälykkyys. Lisäksi tarvitaan ennakointiosaamista sekä kykyä kääntää digimurroksen tuottamat yllätykset hyödyiksi. 

Tulevaisuuden työssä on ymmärrettävä entistä paremmin kokonaisuutta, muutosta ja ihmistä muutoksen keskellä. Myös hyvä itsensä johtaminen on tärkeää, esimerkiksi kyky omaksua ja priorisoida merkityksellistä tietoa, aikatauluttaa työtä ja sekä hankkia paitsi asiakkaan myös työkavereiden ja verkostojen luottamus. Tunteet, kokemukset, status, vastuullisuus ja yhteenkuuluvuus ovat uudenlaisen, digitalisoituvan liiketoiminnan ja toimintakulttuurin tuotoksia, joista ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita. Näihin merkityksiin halutaan myös sitoutua ja niistä ollaan valmiita maksamaan. Arvonluominen luo uutta työtä. 

Panostamme Hämeen Ammattikorkeakoulussa (HAMK) digikehitykseen voimakkaasti. Monimuotoistamme koulutustarjontaamme, kehitämme henkilöstön digiosaamista ja rakennamme uusia koulutusratkaisuja sekä kansallisesti että kansainvälisesti.  Tutkimme ja kehitämme digitalisoituvalle työelämälle relevantteja osaamisia aidoissa työskentely-ympäristöissä, yritysten todellisten työtehtävien ja yhteiskunnan eri toimijoiden ongelmien äärellä.  Olemme kiinnostuneita arvonluomisesta ja ohjaamme opiskelijoidemme keksintöjen tekemistä ihmisten elämään ja elämänlaatuun vaikuttavana toimintana - ei vain kuluttajan kukkaron tai teknisen toimivuuden näkökulmista.

Konkretisoimme tutkimustietoa koulutukseen ja päätöksentekoon. Luomme ekosysteemejä eli verkostoja, joissa toimintaa kehitetään yhdessä yhtä ennakkoluulottomien kumppaneiden kanssa yli koulutusaste- ja ammattisektorirajojen. Kaikki tämä edellyttää avointa kehitteillä oloa, epävarmuuden sietämistä, kykyä oppia toiminnasta sekä myös itsetuntoista iloa onnistumisista ja uusista keksinnöistä.  Näin toimimalla muutamme digitalisaatioon liittyvät epävarmuudet mahdollisuuksiksi ja loikkaamme kehityksen seuraamisesta konkreettisiin tulevaisuustekoihin. 

Ulkomaalaiset opiskelijat viennin avuksi

Tutkijayliopettaja Harri Mattila, HAMK, Biotalous

Yhä uudelleen saamme lukea, kuinka vienti on elintärkeä osa Suomen taloutta. Avoin ja suhteessa pieni markkina edellyttääkin ulkomaankaupan toimivuutta. 

Vuonna 2015 viennin osuus maamme BKT:sta oli lähes 38 %.  Silti euroissa mitattuna emme ole vieläkään toipuneet vuoden 2009 dramaattisesta pudotuksesta. Miten viennin kasvua voitaisiin vauhdittaa ja samalla edistää vastuullisuutta?

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä Suomessa on lisääntynyt vuosi vuodelta. Nyt heitä on jo yli 20 000. Pelkästään Hämeen ammattikorkeakoulusta löytyy yli 600 muualta tullutta tutkinto-opiskelijaa. Kaikilla heillä on oma kulttuuritaustansa, oma äidinkielensä, käsitys oman kotimaansa toimintatavoista. Eurooppalaiset kulttuurit ovat nykyisellään meille tuttuja. Mutta erityisesti kehitysmaista tulevat opiskelijat voivat valmistuttuaan olla suureksi avuksi paitsi omien maidensa kehittämisessä niin myös Suomen ja suomalaisten yritysten tunnetuksi tekemisessä.

Täällä opiskellessaan korkeakouluopiskelijat tutustuvat suomalaiseen tapaan tehdä kauppaa, vierailevat suomalaisissa yrityksissä, näkevät ja kokevat suomalaisten tuotteiden (toivottavasti) korkean laadun ja käytettävyyden. Jos he saisivat helpommin työharjoittelupaikkoja suomalaisista yrityksistä ja jos opinnäytetyöprojektit sidottaisiin useammin suomalaiseen liiketoiminnan kehittämiseen tai tuotekehitykseen, saisimme heistä mitä parhaita vienninedistäjiä.

Vielä tehokkaampaa viennin näkökulmasta olisi ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytoiminen suomalaisten yritysten palvelukseen. Työharjoittelujaksot ja opinnäytetyöprojektit antavat loistavan tilaisuuden tarkkailla opiskelijoiden kyvykkyyttä ja sopivuutta juuri oman yrityksen tavoitteisiin ja työkulttuuriin. Sopivan henkilön löydyttyä on turvallista sopia pysyvä työsuhde ja käynnistää vientitoimintaa opiskelijan kotimaassa.

Opiskelijoiden lisääntynyt liikkuvuus läntisiin teollisuusmaihin ja englanninkielen ylipursuava tarjonta kaikissa medioissa takaa sen, että kotimaastakin löytyy vienninedistäjiä maihin, joissa englanti on yleinen kanssakäymisen väline.

Erityinen tarve työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikoista on ulkomaisilla opiskelijoilla, jotka tulevat idästä ja etelästä. Kiinasta, Nepalista, Etiopiasta, Ghanasta, jne. saapuvat opiskelijat osaavat englannin lisäksi kieltä/kieliä, jotka eivät suomalaisilta taivu. Kehittyvien ja niin sanottujen siirtymätalouden maiden opiskelijat ovat valmistuttuaan hyödyksi niin kotimaansa kuin Suomen näkövinkkelistä. Kotonaan he soveltavat Suomessa oppimiaan kestävämpään kehitykseen johtavia toimintatapoja ja siinä samalla he edistävät suomalaisten yritysten vientitoimintaa.

Viennistä elävät ja vientiin tähtäävät yritykset, miksi ette käyttäisi vajaasti hyödynnettyä voimavaraa - maassamme jo olevia ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita - viennin vauhdittajina? Samalla toimitte vastuullisuutta edistävinä ja nostatte omaa profiilianne.

Lähde: HAMK