EBEN Suomi ry: Sosiaalisesti kestävä työelämä – mitä se on?

Keskustelu eettisestä ja vastuullisesta johtamisesta keskittyy tavallisesti taloutta ja ympäristöä koskeviin vastuisiin. Sosiaalinen, ihmisiin liittyvä, ulottuvuus jää näkymättömämmäksi osaksi näitä keskusteluja. Viime kädessä vastuullisuus toteutuu kuitenkin vain ihmisten toiminnan kautta. Ihmisten hyvinvoinnin ja tasa-arvoisen yhteiskunnan edistäminen tapahtuu työelämässä toimivien ihmisten toimesta ja kesken.  

Sosiaalisesti kestävän työelämän edistämiseen liittyy monia eettisesti haastavia tilanteita, jotka liittyvät sekä työhön että työn ja muun elämän väliseen suhteeseen. Työ on ihmiselle tärkeä osa elämää ja identiteettiä. Arvotutkimusten mukaan myös muut elämän osa-alueet, kuten perhe ja vapaa-aika, ovat nousemassa työtä tärkeämmäksi arvoksi. Etenkin nuorten työntekijöiden keskuudessa työlle ei olla valmiita uhraamaan koko elämää.

Teknologian lisääntyvä käyttöönotto, kansainvälistyminen ja yhteiskunta, joka on auki 24/7, on muuntanut työn tekemisen ehtoja, johtajuutta ja organisaatioiden toimintatapoja. Muutokset tuovat uusia haasteita organisaatioiden sosiaaliselle vastuulle. Missä määrin organisaation pitää huolehtia jäsenistään työn ulkopuolella? Mihin asioihin työnantaja saa ja työnantajan pitää puuttua työntekijän elämässä? Millainen on yksilöistä huolehtiva mutta kuitenkin kaikille tasapuolinen työnantaja? Missä menee työn ja muun elämän raja? Onko sellaista rajaa? Lisääntyvä joustavuus voi yhtäältä helpottaa työn ja muun elämän yhdistämistä. Toisaalta joustavuus aiheuttaa haasteita hyvinvoinnille ja jaksamiselle.

Vastuullisuuskeskusteluissa työn ja muun elämän välinen suhde ja suhteen johtaminen on usein kiteytetty yksilötason henkilökohtaisiksi ratkaisuiksi ja oppimiseksi. Toisin sanoen työn ja muun elämän välisen suhteen hallinta nähdään ainoastaan yksilön omalla vastuulla olevana asiana. Usein unohtuu, että yksilö on osa ympäristöä. Ympäristö vaikuttaa monin tavoin yksilön mahdollisuuksiin ja valintoihin työn ja muun elämän rajapinnoilla. On yleisessä tiedossa, että organisaation jäsenet tarvitsevat monenlaisia keinoja ja myös tukea voidakseen tehdä tuloksellista työtä erilaisissa ja vaihtuvissa elämäntilanteissa. Miten organisaatioissa voidaan vastata muuttuviin tarpeisiin siten, että edistetään ihmisten hyvinvointia ja tasa-arvoista kohtelua?

Suomalainen työelämä on tutkitusti verraten joustavaa, mutta silti työntekijät kokevat joustomahdollisuudet vaikeiksi toteuttaa omassa elämässään. Sosiaalisesti kestävän työelämän edistämiseksi organisaatioon ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät ovatkin keskeisiä ymmärrettäessä sitä ympäristöä, jossa yksilö tekee ratkaisujaan työhön ja muuhun elämään liittyen.

Suvi Heikkinen, Post doc-tutkija, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Sosiaalisen vastuun teemoja suomalaisessa työelämässä tutkitaan Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen hankkeessa Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä: politiikat ja toimintakäytännöt, tasa-arvo ja risteävät erot Suomessa (WeAll).  WeAll on konsortio Helsingin yliopiston (Sukupuolentutkimus ja Ruralia-instituutti), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun ja Hanken Svenska handelshögskolanin kesken. Hankkeen rahoittaja on Suomen Akatemia. Heikkinen työskentelee hankkeen tutkijana.

Informaatiota, disinformaatiota, trollisivustoja - nyt pitäisi se tolkku löytyä

Muutama päivä sitten julkaistu tutkimus osoitti, että suomalaiset nuoret eivät suinkaan usko kaikkea, mitä netistä löytyy. Kriittinen lähdetarkistus on aina paikallaan kaikilla nettijuttuja lukevilla.

Tämän päivän ilmiö näyttää olevan kisailu siitä, kuka hurjimman (turvapaikanhakijoihin liittyvän) jutun nettiin kirjoittaa. Huolestuttavaa tällaisen kirjoittelun eli disinformaation lisäksi on se, että luku- ja ajattelutaitoiset ihmiset kritiikittömästi uskovat näitä tarinoita ja sen lisäksi 'peukuttavat' ja jakavat niitä somessa. Ja trollisivustojen määrä on aika iso - twitterissä oli listattu ansiokkaasti näitä sivuja.

Se on pelkoa - sanovat asiantuntijat. Mitä me oikeastaan pelkäämme? Muutosta. Me pelkäämme muutosta. Tämä muuutoksen pelkääminen ja siitä kumpuavat tarinat ovat nyt aiheuttaneet ihan kummallisen tilanteen erilaisissa viestintäkanavissa: niin sanottu "päähänlyöntikilpailu" äänekkäiden ääripäiden välillä on saanut melkoiset mittasuhteet.

Presidentti Niinistön jakama Iisalmen Sanomien kolumni tolkun ihmisistä osui niin nappiin. Me suuri enemmistö olemme keskellä tätä sanasotaa. Ja tämä taistelu alkaa jo kuvottaa. Asiat asioina ja ylimääräiset energiat johonkin tähdelliseen yhteiskuntaa hyödyttävään projektiin.

Ja mediankin pitäisi löytää oikea journalistinen ote - nyt näitä ylilyöntejä on viestinnän ammattilaistenkin keskuudessa allekirjoittaneen mielestä liian paljon.

Eiköhän me suuri enemmistö nyt laiteta piste tälle trollailulle - mehän olemme tolkun ihmisiä.

Tuula Pohjola