Facebookissa levisi 5.5.2015 valtavalla vauhdilla ympäristöteekkari Lauran kirjoitus siitä, kuinka häneen oli kesätyöhaussa kohdistunut sukupuolista syrjintää.
Laura oli soittanut suureen suomalaiseen metsäteollisuusyritykseen,
jolla oli huhujen mukaan vielä tehtaalla kesätyöpaikkoja tarjolla.
Vastaus Lauran tiedusteluun oli kuulunut: "meillä
ei ole näihin hommiin naisia otettu". Lauran asiallisista perusteluista
huolimatta puhelimeen vastannut henkilö ei ollut suostunut ottamaan
vastaan edes Lauran hakemusta.
Seuraavaksi
samalle henkilölle oli soittanut Lauran miespuolinen ystävä, jolle oli
annettu yrityksen yhteystiedot ja kehoitettu häntä hakemaan paikkaa.
Puhelun perusteella yrityksen edustaja ei mitenkään voinut saada kuvaa
siitä, millaiset fyysiset ominaisuudet niin Lauralla kuin hänen
miespuolisella ystävälläkään oli.
Kyseessä
on täysin selvä sukupuolinen syrjintätapaus, ja on käsittämätöntä, että
tällaista vielä muuten niin tasa-arvoisessa ja eettisesti
korkeatasoisessa Suomessa tapahtuu.
Syrjintä
on selväsanaisesti kielletty myös Suomen laissa (yleinen
yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). Työpaikalla se tarkoittaa tätä: "Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua jollakin laissa kielletyllä
syrjintäperusteella. Tällaisia syitä ovat työntekijän asettaminen
eriarvoiseen asemaan muihin työntekijöihin verrattuna asemaan iän,
terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän,
kansalaisuuden, sukupuolisen (=seksuaalisen) suuntautumisen, kielen,
uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden,
ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin
verrattavan seikan vuoksi. Syrjintä on kielletty työhön ottaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa." (Työsuojeluhallinto)
Mitä
tällaisilla tapauksille voidaan tehdä? Lain perusteella on tietenkin
mahdollisuus käsitellä asiaa oikeusteitse. Mutta erityisesti tässä
tapauksessa on huikeaa nähdä, millainen voima ja nopeus sosiaalisella
medialla tänä päivänä on. Kulovalkean tavoin levinnyt juttu ylitti
samana iltana uutiskynnyksen ja herättää varmasti keskustelua pitkään
niin mediassa, yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa. Tätä keskustelua
tarvitaan, jotta esiaikaisista käytännöistä päästään lopultakin eroon.
Facebookiin ilmestyi illan aikana myös yhden suuren suomalaisen metsäyhtiön, UPM:n vastine
Lauran kirjoitukselle. Esimerkillinen, nopea ja syrjinnän vastainen
asenne toivottavasti vaikuttaa myös kilpailijoihin niin, ettei vastaavaa
pääse enää tapahtumaan.
"Facebookissa leviää Lauran päivitys, jossa hän kertoo tulleen kaltoin
kohdelluksi kesätöitä hakiessaan sukupuoleensa perustuen. Lauran saama
kohtelu on häpeällistä koko metsäteollisuudelle, oli kyseessä mikä
metsäyhtiö tahansa. Olemme yrittäneet tavoittaa Lauraa Facebookissa ja
selvittää mistä yhtiöstä on kyse. Jos kyse on UPM:stä, viemme asiaa
eteenpäin ja asia selvitetään perinpohjaisesti. Joka tapauksessa olemme
pahoillamme tapahtuneesta, koko alan puolesta."
Virheen myönsi 6.5. tehneensä Metsä Group, joka tähdensi että
yhden ihmisen mielipide ei edusta koko yrityksen linjaa ja kertoi
ryhtyneensä jo korjaaviin toimiin. Toivottavasti näitä tapauksia ei nähdä enää jatkossa.
Helena Moring, Crnet Oy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti