Nuo sanat lausui jo
lähes puoli vuotta sitten kaivosalan kokenut konkari Talvivaaran
vesiongelmasta. Purkuputki olkoon nyt sitten vaikka rutto. Kolera eli
toinen vaihtoehto on täysin hallitsematon vesien tulvinta etenkin
Vuoksen vesistön eli etelän suuntaa. Vaikka sekään ei ihan vielä ole
poissa laskuista.
Konsulttiyhtiö Pöyry on mallintanut purkuputken
vesien vaikutuksia Nuasjärveen - ja haittoja ei ole. Syke eli Suomen
ympäristökeskuksen edustaja komppaa Pöyryä, Kainuun ELY-keskuksen
edustaja ei ole ihan yhtä varma asiasta: "Sulfaatti ei ole myrkky vaan
suola vedessä, mutta emme tunne tarkasti, miten kalat kokevat sen
ympäristössään." (HS 25.4.15). Eräs kokenut vesitutkija lausui
purkuputken käytöstä: "Sehän on jätteen siirtämistä paikasta toiseen,
kerrostumia Nuasjärvessä tuskin voidaan välttää." Nyt AVIn myöntämä
luparaja on korkea eli todennäköisyys kerrostumille on olemassa.
Kalan
ostajat ainakin kaikkoavat seudulta. Myös Oulujärven kalastuselinkeino
saa varjon ylleen - siihen ei mitään varsinaista syytä ehkä olisi -
mutta tavallisen kuluttajan näkökulmasta purkuputki (vaikka se ei tule
edes Oulujärveen) saastuttaa. Lisäksi oululaisten käyttövesi tulee
Oulujärvestä. Pullotetun veden myynti lisääntyy varmaan satoja
prosentteja Oulun seudulla. Ja matkailuelinkeinokin Kainuussa tulee
todennäköisesti kärsimään - turisti ei halua lomallaan miettiä järvien
sulfaattipitoisuuksia ja kysellä tarjottavien ruokien alkuperää.
Pahinta
tässä tapauksessa on kuitenkin epäoikeudenmukaisuus: 50
ammattikalastajalle vain todetaan, että suolaa nyt vain tulee järviin,
ja ihan tarkkaan ei tiedetä mitä siitä seuraa. Lisäksi järvien rannoilla
olevat vapaa-ajan asunnot menettävät arvonsa, jos (ja kun) järvivettä
ei voi käyttää saunassa tai porkkanapenkin kasteluun. Taloudellisessa
mittakaavassa toimiva kaivos vastaan kalastuselinkeino tai
matkailuelinkeino - voittaja on tiedossa.
Muistutettakoon, että jo
syksyllä 2013 oli olemassa toimiva ratkaisu Talvivaaran vesiongelmaan -
joka olisi ollut veronmaksajillekin edullisempi - mutta erilaiset
poliittiset intohimot ja muut ehkä inhimilliset mutta eivät
hyväksyttävät tekijät olivat voimakkaampia, ja teknisesti toimiva
ratkaisumalli haudattiin viranomaishallinnon syövereihin.
Pahinta kuitenkin on ympäristön pilaaminen (lisää) ja epäoikeudenmukaisuus asukkaita sekä edellä mainittuja yrittäjiä kohtaan..
Tuula Pohjola, Crnet Oy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti